AIKATAULU SYKSYLLÄ 2010, pe 14–16, T522

10.9. Johdatus, poikkeuksellisesti T331

17.9. EI PIDETÄ

24.9. Mitä historia on?

1.10. Yleisen historian luoma tausta

8.10. Mitä on musiikinhistoria 1

15.10. Mitä on musiikinhistoria 2

22.10. Prof. Timothy Jacksonin vierailu: "Lost Composers" -projekti. Hans Weissen ym. sävellyksiä

29.10. Musiikinhistoriankirjoitus ja -filosofia

5.11. EI PIDETÄ ZOOMAUSVIIKON VUOKSI

12.11. Musiikinhistorian lähestymistapoja; kulttuuri- ym. historiat

19.11. Musiikinhistorian tutkimusprosessi

26.11. Musiikin tyylihistoria 1

3.12. Musiikin tyylihistoria 2

10.12. Musiikin aikakausihistorian ongelmia

17.12. Yhteenvetoa, palautettujen harjoitustöiden käsittelyä

1. Mitä on historia?

-mikä on historiallisen tiedon luonne?

-mikä on historiantutkimuksen alue?

-mikä on sen aineisto?

-miten lähteitä käytetään?

-miten historiankuvaa rakennetaan?

-Carr, Dahl, Renvall, Kirkinen, Kalela

Luetaan referaatti "Mitä on historia" linkistä:

http://www2.siba.fi/muhipedi/historianfilosofia.html

2. Mitä on musiikinhistoria?

-mikä on musiikinhistoriallisen tiedon luonne ja mihin se kohdistuu?

-mikä on musiikillinen tosiasia?

-mikä on sen alue, mitä tutkitaan?

-musiikinhistoria taiteena, (massa)kulttuurina, musiikkielämänä, instituutioina, vallankäytön välineenä jne.

-mikä on sen ”oikea” konteksti?

-onko musiikinhistoria autonominen?

-Euroopan/länsimaiden historia vs. universaalihistoria

-historiografia eli musiikinhistoriankirjoitus

-taidemusiikki, kansanmusiikki, populaarimusiikki, jazz

-historismi

-Adler, Allen, Wiora, Federhofer, Lissa, Wellesz, Lütteken, Dahlhaus, Tarasti, Hepokoski, Brito, Cvetko, Goehr, Krebs, Weber, Scott, Treitler (useita), Heiniö, Huttunen, Sarjala, Kurkela, Herbert, Wegman

3. Lähestymistapoja

-aiemmin edettiin teoksesta tekijöihin ja aikakauteen

-nyt käytössä laajempi konteksti (”tikkataulumalli”): kulttuurin kokonaisuudesta kohden yksittäistapauksia ja eriytyneitä tutkimuskohteita

-suhde yleiseen historiaan ja muihin taiteisiin tärkeä

-suhde kulttuurihistoriaan, sosiaalihistoriaan, kieliin, musiikkisosiologiaan, musiikkikasvatukseen, eri kulttuureihin

-Sachs, Allen, Shreffler, Jauss, Tomlinson, Kirstinä,

4. Musiikinhistorian tutkimusprosessi

-tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja

-rakennehistoria

-reseptiohistoria

-käsitehistoria

-Byrnside, Zenck, Wiora, Sarjala, Mäkelä

5. Tyylihistoria

-miten tyyli määrittyy

-tyylikritiikki

-genretyyli

-säveltäjätyyli

-paikallistyyli (Mannheim etc.)

-onko wieniläistä tyyliä olemassa?

-kansalliset tyylit

-orientaalinen tyyli

-musiikilliset tekijät tyylin määrääjinä

-muut taiteet paralleeleina tai sitten ei

-Adler, Bücken, Strunk, Dömling

6. Aikakausihistoria

-jakautuuko musiikinhistoria aikakausiin

-mitkä tekijät olisivat luomassa aikakausia

-onko aikakausia olemassa

-keskiajan ja renessanssin ongelma

-klasismin ja romantiikan ongelma

-romantiikan ja realismin ongelma

-1800-luku?

-1800-luvun lopulta pirstoutuminen vai lähisokeutta?

-Besseler, Braun, Dahlhaus, Fellerer, Sheldon, Webster, Duckles, Owens, Everist, Hochrader

7. Säveltäjähistoria

-biografinen metodi

-koulukunnat

-suur- ja pienmestarit

-naiset säveltäjinä

-musiikinhistorian tutkija tarvitsee hyvän laji- ja säveltäjätuntemuksen (Brahms ympäristöineen, klassismin pääpaikat, kaukasialaiset säveltäjät, bretagnelainen kamarimusiikki jne.)

-Solomon, Paavolainen, Salmenhaara

8. Teostarkastelu

-ykseys vs. heterogeenisyys

-hermeettinen tarkastelu

-estetiikka sulkee pois historian

-mestariteokset

-kaanon(it)

-sävellyslajit/genret ja ideaalityypit

-intentio–nuotti–tallenne–soivuus

-Dahlhaus, Gattungen d. Musik -sarja, Tenhunen, Wllek & Warren

9. Malleja ja hypoteesejä

-edistys (progressio) vs. musiikkielämä historian eri vaiheissa

-evoluutio vs. revoluutio

-jatkuvuus vs. katkokset tai hyppäykset

-vaikutteiden siirtyminen

-biologinen organismimalli

-säveltäjä–esittäjä/teos–vastaanottaja (poiesis–reproduktio/immanentti–aisthesis)

-Botstein, Korsyn, Rosen, Kneif, Montgomery, Pascall, Solie

10. Kaanon

-jokainen tekee kaanontehtävän: jokin sävellyslaji, säveltäjä, säveltäjäryhmä, kansallisuus, aikakausi tms.

-Gerhard, Hisama, Reimer, Weber, Everist, Huttunen

11. Nationalismit

-Euroopan perinteiset suurvallat

-nousevat vallat (Italia, Saksa, Venäjä)

-pienten kansallisvaltioiden syntyminen

-Hobsbawn jne.; Georgiades, Beckermann, Bergamo, Milewski, Mäkelä, Karbusicky

PIENI KIRJALLISUUSLUETTELO

MUSIIKINHISTORIALLISIA KOTIMAISIA ARTIKKELEITA

Heiniö, Mikko (1991). "Suomalaisen musiikin suomalaisuus". Musiikkitiede 1, s. 12–33.

Heiniö, Mikko (1992). ”Kontekstualisoiminen taidemusiikin tutkimuksessa”. Musiikki 1/1992, s. 1–78.

Huttunen, Matti (1995). ”Suomen musiikkitiede: tieteensosiologisia aspekteja. Musiikki 1/1995, s. 61–70.

Huttunen, Matti (1995). ”Dahlhaus, Husserl ja teosidentiteetin ongelma. Pohdintoja reseptiohistorian perusteista.” Musiikki 3/1995, s. 197–217.

Huttunen, Matti (1995). ”The ’Canon’ of Music History and the Music of a Small Nation”. Music History Writing and National Culture ( = Publications in Estonian Music History I), toim. Urve Lippus. Tallinn: Eesti Keele Instituut, s. 20–30.

Huttunen, Matti (1997). ”Suurteos on valmis – tutkimus jatkuu.” Musiikki 1/1997, s. 115–121.

Huttunen, Matti (1999). ”Sibelius ja Suomen musiikillinen yhteiskunta ennen toista maailmansotaa”. Musiikki 3/1999, s. 262–276.

Huttunen, Matti (2000). ”Musiikin kaanonit, rakenteet ja horisontit – ajatuksia musiikinhistorian opettamisesta”. Hundra vägar har min tanke. Festskrift till Fabian Dahlström, toim. Glenda Dawn Goss ym. Helsinki: WSOY, s. 191–206.

Huttunen, Matti (2001). ”Teos, säveltäjä ja poliittisuus – reunahuomautuksia Jukka Sarjalan artikkeliin.” Musiikki 1/2001, s. 80–85.

Huttunen, Matti (2008). ”Musiikin historianfilosofia”. Johdatus musiikkifilosofiaan, toim. Erkki Huovinen & Jarmo Kuitinen. Tampere: Vastapaino, s. 196–226.

Kurkela, Vesa (1997). ”Integroiva moninaisuus vai erilliset kulttuurit? Näkökulmia populaarimusiikin historiankirjoitukseen”. Musiikki 1/1997, s. 96–114.

Mäkelä, Tomi (1997). "Towards a Theory of Internationalism, Europeanism, Nationalism and 'Co-Nationalism' in 20th-century Music". Music and Nationalism in 20th-century Great Britain and Finland, toim. Tomi Mäkelä. Hamburg: von Bockel Verlag, s. 9–16.

Mäkelä, Tomi (1998). ”Georg Philip Telemann ja kansallisten kulttuurien merkitys 1700-luvun alun soitinmusiikissa”. Siltoja ja synteesejä. Esseitä semiotiikasta, kulttuurista ja taiteesta, toim. Irma Vierimaa ym. Gaudeamus, s. 307–320.

Mäkelä, Tomi (2003). ”Länsimaiden taidemusiikin tutkimus”. Johdatus musiikintutkimukseen, toim. Tuomas Eerola, Jukka Louhivuori ja Pirkko Moisala. Suomen musiikkitieteellinen seura, s. 131–147.

Mäkelä, Tomi (2005). ” ’Everybody’s doing it.’ Säveltaiteilijan auktoriteetti ja tekijyyden illuusio.” Musiikin filosofia ja estetiikka. Kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä, toim. Juha Torvinen & Alfonso Padilla. Helsinki: Yliopistopaino, s. 449–467.

Oramo, Ilkka (1985). "Onko Suomen kansalla musiikinhistoriaa?". SIC 2 Sibelius-Akatemian vuosikirja 2 1984–1985, toim. Risto Väisänen. Helsinki: Sibelius-Akatemia, s. 7–19.

Oramo, Ilkka (1990). "Kun Haydn muutti Ouluun". Den gemensamma tonen, toim. Hannu Apajalahti. Helsingfors: Musikvetenskapliga sällskapet i Finland, s. 177–191.

Oramo, Ilkka (1997). "Beyond Nationalism". Music and Nationalism in 20th-century Great Britain and Finland, toim. Tomi Mäkelä. Hamburg: von Bockel Verlag, s. 35–43.

Padilla, Alfonso (1996). ”Dialektinen lähestymistapa musiikkitieteessä I”. Musiikki 2/1996, s. 223–283 [erityisesti s. 223–228].

Padilla, Alfonso (2003). ”Poleeminen kannanotto musiikinhistorialliseen tutkimukseen”. Musiikki 2–3/2003, s. 121–127.

Salmenhaara, Erkki (1984). ”Kaksi g-molli-sinfoniaa. Mozart Kozeluchin, Kozeluch Mozartin varjossa”. Musiikki 2/1984, s. 93–98.

Salmenhaara, Erkki (1995). ”Suomen musiikinhistorian kirjoittamisesta”. Musiikki 2/1995, s. 132–141.

Sarjala, Jukka (1992). ”Musiikki kulttuurihistoriassa: normi- ja arvotutkimuksen näköaloja”. Etnomusikologian vuosikirja 4, s. 252–268.

Sarjala, Jukka (1995). ”Musiikin käsite tutkimuskohteena. Käsitehistoria ja musiikin käsitteen muuttuminen”. Musiikki 2/1995, s. 85–114.

Sarjala, Jukka (1997). ”Miten musiikki liikuttaa? Musiikin kuuntelemisen ja havaitsemisen tavoista”. Musiikki 3/1997, s. 228–244.

Sarjala, Jukka (1999). ”Musiikin kulttuurihistoria – lyhyt oppimäärä”. Musiikki 2/1999, s. 210–209.

Sarjala, Jukka (2000). ”Dahlhausia lukiessa – teoslähtöinen musiikinhistoria ja sen kätketty poliittisuus.” Musiikki 3–4/2000, s. 196–222.

Sarjala, Jukka (2001). ”Teoslähtöisyydestä ja rationaalisuudesta – vastaus Matti Huttuselle”. Musiikki 1/2001, s. 86–91.

Sarjala, Jukka (2003). ”Musiikinhistoria”. Johdatus musiikintutkimukseen, toim. Tuomas Eerola, Jukka Louhivuori ja Pirkko Moisala. Suomen musiikkitieteellinen seura, s. 13–29.

Sarjala, Jukka (2003). ”Musiikin kulttuurihistoria”. Johdatus musiikintutkimukseen, toim. Tuomas Eerola, Jukka Louhivuori ja Pirkko Moisala. Suomen musiikkitieteellinen seura, s. 217–223.

KIRJOJA & ULKOMAISIA ARTIKKELEITA

[Adler, Guido (1885). ”Umfang, Methode und Ziel der Musikwissenschaft”. Vierteljahrsschrift für Musikwissenschaft I, s. 5–20; erityisesti s. 8–11, 16–20.

Mugglestone, Erica & Guido Adler (1885 & 1981). ”Guido Adler’s ’The Scope, Method, and Aim of Musicology’ [1885]: An Eglish Translation with an Historico-Analytical Commentary”. Yearbook for Traditional Music, vol. 13 (1981), s. 1–21.]

Adler, Guido (1911). Der Stil in der Musik. Leipzig: Breitkopf & Härtel.

Adler, Guido (1919). Methode der Musikgeschichte. Leipzig: Breitkopf & Härtel.

Allen, Warren Dwight (1962 [1939]: Philosophies of Music History. A Study of General Histories of Music 1600–1900. New York: Dover.

Becking, Gustav (1975 [1924]). "Das Problem der nationalen Musikgeschichte". Gustav Becking zum Gedächtnis. Eine Auswahl seiner Schriften und Beiträge seiner Schüler, toim. Walter Kramolisch. Tutzing: Hans Schneider, s. 323–332.

Braun, Werner (1977). Das Problem der Epochengliederung in der Musik. Darmstadt: Wissenschaftliche Buchgesellschaft.

Brito, Manuel Carlos de (1997). ” Round Table IV: Historiography”. Acta Musicologica, Vol. 69, Fasc. 1 (Jan.–Jun., 1997), s. 22–28.

Bücken, Ernst & Paul Mies (1922). ”Grundlagen, Methoden und Aufgaben der musikalischen Stilkunde. Ein Versuch”. Zeitschrift für Musikwissenschaft 5 (1922–1923), s. 219–225.

Cvetko, Dragotin (1978). ”The Present Relationship between the Historiography of Music in Eastern and Western Europe”. International Review of the Aesthetics and Sociology of Music, Vol. 9, No. 2 (Dec., 1978), s. 151–160.

Dahlhaus, Carl (2000 [1966]). "Historismus und Tradition". Carl Dahlhaus. Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 1: Allgemeine Theorie der Musik I, toim. Hermann Danuser. Laaber: Laaber-Verlag, s. 156–170.

Dahlhaus, Carl (1971). "Über historische und systematische Musikwissenschaft". Gesellschaft für Musikforschung. Bericht über den internationalen musikwissenschaftlichen Kongress Bonn 1970. Kassel etc.: Bärenreiter, s. 621–626.

Dahlhaus, Carl (1972). "Das abstrakte historische Bewußtsein". International Musicological Society. Report of the Eleventh Congress Copenhagen 1972 Vol. I. Copenhagen: Wilhelm Hansen etc., s. 174–176.

Dahlhaus, Carl (2000 [1973]). "Was ist musikalischer Historismus?". Carl Dahlhaus. Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 1: Allgemeine Theorie der Musik I, toim. Hermann Danuser. Laaber: Laaber-Verlag, s. 171–179.

Dahlhaus, Carl (1974). "Was ist und wozu studiert man Musikgeschichte?" Neue Zeitschrift für Musik, 135. Jahrg. Heft 2 (Februar 1974), s. 79–84.

Dahlhaus, Carl (1974). Zwischen Romantik und Moderne. Vier Studien zur Musikgeschichte des späten 19. Jahrhunderts. München: Musikverlag Emil Katzbichler.

Dahlhaus, Carl (2000 [1975]). "Was ist eine musikalische Tatsache?". Carl Dahlhaus. Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 1: Allgemeine Theorie der Musik I, toim. Hermann Danuser. Laaber: Laaber-Verlag, s. 373–377.

Dahlhaus, Carl (1977). Grundlagen der Musikgeschichte. Musikverlag Han Gerig Köln (engl. J. B. Robinson, 1983, Foundations of Music History. New York: Cambridge University Press).

Dahlhaus, Carl (2000 [1977]). "Historisches Bewußtsein und Ethnologie". Carl Dahlhaus. Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 1: Allgemeine Theorie der Musik I, toim. Hermann Danuser. Laaber: Laaber-Verlag, s. 216–220.

Dahlhaus, Carl (1979). "Wiederherstellung des Gesichtsbewußtseins?". Musik und Bildung. Zeitschrift für Musikerziehung, 11. Jahrg., 70 (Heft 1–Januar 1979), s. 2–6.

Dahlhaus, Carl (2000 [1980]). "Die Musikgeschichte Österreichs und die Idee der deutschen Musik". Carl Dahlhaus. Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 1: Allgemeine Theorie der Musik I, toim. Hermann Danuser. Laaber: Laaber-Verlag, s. 254–276.

Dahlhaus, Carl (1983). "Is Music History a Form of Cultural History?". Israel Studies in Musicology, Vol. III, s. 18–23.

Dahlhaus, Carl (2000 [1984]). "Nationale und übernationale Musikgesichtsschreibung". Carl Dahlhaus. Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 1: Allgemeine Theorie der Musik I, toim. Hermann Danuser. Laaber: Laaber-Verlag, s. 287–302.

Dahlhaus, Carl (2000 [1987]). "Epochen und Epochenbewußtsein in der Musikgeschichte". Carl Dahlhaus. Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 1: Allgemeine Theorie der Musik I, toim. Hermann Danuser. Laaber: Laaber-Verlag, s. 303–319.

Dömling, Wolfgang (1973). ”Musikgeschichte als Stilgeschichte. Bemerkungen zum musikhistorischen Konzept Guido Adlers”. International Review of the Aesthetics and Sociology of Music, Vol. 4, No. 1 (Jun., 1973), s. 33–50.

Everist, Mark (1999). ”Reception Theories, Canonic Discourses, and Musical Values”. Rethinking Music, toim. Nicholas Cook & Mark Everist. Oxford & New York: Oxford University Press, s. 378–402.

Federhofer, Hellmut (1995). ”Musikgeschichtsschreibung und Musiksoziologie”. International Review of Aesthetics and Sociology of Music, Vol. 26, No. 2 (Dec., 1995), s 135–146.

Goehr, Lydia (1992). ”Writing Music History”. History and Theory, Vol. 31 (2/1992), s. 182–199.

Grout, Donald Jay (1980 [1968]). "Current Historiography and Music History". Studies in Music History. Essays for Oliver Strunk, toim. Harold Powers. Greenwood Press Publishers, s. 23–40.

Hausswald, Günter (1979 [1973]). Musikalische Stilkunde. Wilhelmshaven: Heinrichshofen’s Verlag.

Hepokoski, James (1991). ”The Dahlhaus Project and Its Extra-Musicological Sources”. 19th-Century Music, Vol. 14, No. 3 (Spring, 1991), s. 221–246.

Herbert, Trevor (2003). ”Social History and Music History”. The Cultural Study of Music. A Critical Introduction, toim. Martin Clayton etc.. New York & London: Routledge, s. 146–156.

Hochrader, Thomas (1995). ”Probleme der Periodisierung von Musikgeschichte”. Acta Musicologia, Vol. 67, Fasc. 1. (Jan.–Jun., 1995), s. 55–70.

Huttunen, Matti (1993: Modernin musiikinhistoriankirjoituksen synty Suomessa. (= Acta Musicologica Fennica 18). Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura.

Karbusicky, Vladimir (1995). Wie Deutsch ist das Abendland? Geschichtliches Sendungsbewusstsein im Spiegel der Musik. Hamburg: von Bockel Verlag.

Lissa, Zofia (1973). ”Historical Awareness of Music and Its Role in Present-Day Musical Culture.” International Review of Aesthetics and Sociology of Music, Vol. 4, No. 1 (Jun., 9173), s. 17–33.

Lütteken, Laurenz (2000). ”Wie ’autonom’ kann Musikgeschichte sein? Mögliche Perspektiven eines methodischen Wandels”. Archiv für Musikwissenschaft, 57. Jahrg., H. 1. (2000), s. 31–38.

Sarjala, Jukka (2002): Miten tutkia musiikin historiaa? (= Tietolipas 188). Helsinki: SKS.

Scott, Derek B. (1998). ”Orientalism and Musical Style”. The Musical Quarterly, Vol. 82, No. 2 (Summer, 1998), s. 309–335.

Shreffler, Anne C. (2003). ”Berlin Walls: Dahlhaus, Knepler, and Ideologies of Music History”. The Journal of Musicology, Vol. 20, No. 4. (Autumns, 2003), s. 298–525.

Tarasti, Eero (1994). ”Music Models Through Ages: A Semiotic Interpretation”. International Review of Aesthetics and Sociology of Music, Vol. 25, No. 1/2 (Jun.-Dec., 1994), s. 295–320.

Tomlinson, Gary (1984). ”The Web of Culture: A Context for Musicology”. 19th-Century Music, Vol. 7, No. 3 (Apr. 3, 1984), s. 350–362.

Treitler, Leo (1967). ”On Historical Criticism”. The Musical Quarterly, Vol. 53, No. 2 (Apr., 1967), s. 188–205.

Treitler, Leo (1969). ”The Present as History”. Perspectives of New Music, Vol. 7, No. 3 (Spring–Summer, 1969), s. 1–58.

Treitler, Leo (1984). ”What Kind of Story Is History?” 19th-Century Music, Vol. 7, No. 3 (April/1984), s. 363–373.

Treitler, Leo (1991). ”The Politics of reception: Tailoring the Present as Fulfilment of a Desired Past”. Journal of the Royal Musical Association, Vol. 116, No. 2 (1991), s. 280–298.

Treitler, Leo (1999). ”The Historiography of Music: Issues of Past and Present”. Rethinking Music, toim. Nicholas Cook & Mark Everist. Oxford & New York: Oxford University Press, s. 356–377.

Weber, William (1977). ”Mass Culture and the Reshaping of European Musical Taste, 1770–1870”. International Review of Aesthetics and Sociology of Music, Vol. 8, No. 1 (Jun., 1977), s. 5–22.

Weber, William (1999): ”The History of Musical Canon.” Rethinking Music, toim. Nicholas Cook & Mark Everist. Oxford & New York: Oxford University Press, s. 336–355.

Webster, James (2001–2002). ”Between Enlightenment and Romanticism in Music History: ’First Viennese Modernism’ and the Delayed Nineteenth Century”. 19th-Century Music, Vol. 25, No, 2/3 (Autumn, 2001–Spring, 2002), s. 108–126.

Webster, James (2003). ”The Eighteenth Century as a Music-Historical period”? Eighteenth-Century Music 1/1, s. 47–60.

Wegman, Rob C. (2003). ”Historical Musicology: Is It Still Possible”? The Cultural Study of Music. A Critical Introduction, toim. Martin Clayton etc.. New York & London: Routledge, s. 136–145.

Wellesz, Egon (1919). ”Die Grundlagen der musikgeschichtlichen Forschung”. Archiv für Musikwissenschaft, 1. Jahrg., H. 3. (Apr., 1919), s. 437–450.

Wiora, Walter (1961). ”Musikwissenschaft und Universalgeschichte”. Acta Musicologica, Vol. 33, Fasc. 2/4 Apr.–Dec., 1961), s. 84–104.

Wiora, Walter (1980). Ideen zur Geschichte der Musik. Darmstadt: Wissenschaftliche Buchgesellschaft.

Wiora, Walter (1984). "Of Art Music and Cultural Classes", engl. Barbara Turchin. Music and Civilization. Essays in Honor of Paul Henry Lang, toim. Edmond Strainchamps etc. New York & London: W. W. Norton, s. 472–477.